Panta ja talutin -settejä

Kermaisella kankaalla kuvattujen koirankamppeiden armeija saa jatkoa... Neh. Perinteiden mukaisesti kerron kaiken tarpeellisen heti alkuun.

Eli siis, nämäkin kamat ovat tietenkin kokoa traditional eli 1:9, ainakin suunnilleen jos ei aivan täsmälleen.
Yhteensopivuus on kiva juttu ja ilmiö. Jos ei muuten, niin ehkä ainakin värien kannattaa natsata keskenään, myös varusteen tekninen tyyli saisi niin tehdä kyllä. Näistäkin yksi setti koostuu sinimustista nahkaosista; palloketjua on vain taluttimessa koska en tiedä yhtään miten sitä tulisi työstää, että sen saisi näyttämään hyvältä.

Osa kamoista on jo aiemmin pyörähtänyt blogissa.

Alunperin peukkureille tehty, simppeli mokkanahkapanta ja ompelulankatalutin.

Simppeli, mutta vähän korni panta ja talutin. Vihreää ketjua ja punaista rautalankaa.

- Oih, tämä musta nahkapanta ketjuineen oli yhteen aikaan maailman paras juttu. Valitettavasti olen tullut tulokseen, etten käsitä miksi sen pantaosa on noin pitkä, koska se on ylipitkä vielä isollakin koiralla (ja myös hevoselle puettuna, niillekin oikeasti on kaulapantoja olemassa). Täytyy nyrhiä se pätkemmäksi jonain päivänä. Mutta noin muutenhan tämä on ihan mukava, kuvauksellinen kampe ja toimii liukusoljella. Annetaan sen olla niin. Noita reikäremmipantojahan on paljon enemmän nykyisin, ja vielä järkevän pituisinakin. Ketjutalutin tässä on ylipitkä, mutta kuvittelen sen sopivan parhaiten sellaisiin lenkkeihin missä koiralle voi antaa enemmän liikkumatilaa turvallisesti (metsäpolku ja paljon haisteltavaa ilman joka nurkasta tupsahtelevia tuntemattomia koirakkoja). Panta ei oikeasti kestä kiinni kovin hyvin, mutta valokuvauksiinhan se illuusio vahvasta pannasta sopii. Taluttimen rengas on kiinnittynyt remminpidikkeeseen. 

- Tämä oranssi setti on jo hyvin vanha, ja sen näkee muunmuassa tuosta liukusoljesta, vaikka panta on tarpeeksi leveä reikäremmilliseksikin. Saattaapi olla että fiksaan sen sellaiseksi joskus. (Koska reikäremmit ovat ihan parhaita.) Oranssi nahka on tuollaista mattaa, pehmeää ja ohutta, aavistuksen joustavaa ja ohuina suikaleina saattaa olla liian hentoista mihinkään kiskottaviin juttuihin (yhdet suitset ovat nykyään pelkkää kulissikamaa tuon takia...). Pannan leveydelle on yksinkertainen syy, halusin siitä vain sellaisen joka peittää ison osan koiran kaulasta. Pehmustekin siihen tuli iskettyä - ja se on noin lyhyt ihan säätövaran takia. Jos tämän nyt pukisi koiralle, se olisi paljon ahtaampi kuin kuvissa, joten nahkaosan leveys ei ehkä näy hyvin tästä. Naruksi revin oranssia nylonia, joka näyttää toivottavasti semityylitellyltä köydeltä. Solmut ovat tarkoituksellisia, kun ei niitä voi välttääkään (paksu naru, järkyttävän kokoiset solmut). Kuvissa naru on solmittu säilytyksellisistä syistä vetosolmulle.

- Tämä on se palloketjullinen, missä on sinimustat nahkaosat. Pyöreäksi ommellut nahkajutut ovat kivan näköisiä miusta, mutta arvatahan voi etten osaa mitään sellaisia itse tehdä. En voi edes liimata mitään rullalle koska en osaa ja käyttämäni nahkat ovat aina siihen liian paksuja - en osaa ohentaa mitään. Nämä tein niin, että vain liimasin leveän remmin kaksinkertaiseksi pituussuunnassa, ja teknisistä syistä se taitaa imitoida hyvin pyöreyttä. Mutta tällainen tämä nyt on, ihan toimiva ja tukeva viritys (käyttämäni liima on yleensä hyvää). Toisaalta meikäläistä ottaa vähän nuppiin se, että joudun koirien pään muodon vuoksi (esim. pystyt korvat) laittamaan pantaan luonnottoman pitkän ketjun, että pannan edes saa kenellekään kaulaan. Oikeilla koirillahan korvat liikkuvat ja taipuvat... Mutta haluamaani jämäkkyyttä tässä nahkiksessa on kyllä, onhan sitä oikeastikin joissain varusteissa. Palloketjutaluttimen osat on kiinnitetty käsilenkkiin ja lukkoon jollain improvisaatiokikkailulla, jonka harrastaminen on minulle ominainen juttu.

Ehkä seuraavana olisivat vuorossa pelkät taluttimet. Niitäpäs onkin sitten PALJON! Hevoskamaakin olisi esiteltäväksi... Mutta niistä sitten myöhemmin.