3. huhtikuuta 2015

Taas uusi laumallinen peukkureita

En ole niitä vanhojakaan kuvasatseja tainnut tänne laittaa, vaikka onneksi Devarista löytyy. Osa. En pysy enää laskuissa, mitä täällä on ja ei ole... Vaikka muokkaan tiedostonimiin aina merkit siitä, mikä kuva on missäkin.

Mutta tässä tulisi taas kuvia otuksista, joita ei ole blogissa vielä nähty, kun vasta sain ne tuonne dA:n puolellekin. Hyvin uusia tyyppejä.

Jonnekin alemmas laitan sitten tilannekuvia.

Olen myös massaostosten ohessa ostanut parit mustat huovat kuvauksiin, ettei ala tuo ainainen sininen tympiä.

-

Ukkoetana veljineen on tehty tammikuussa 2015, olivat vuoden ensimmäiset. Veljesten väri on yhdistelmää mustasta ja keltaisesta... Iosja, läskejä dumbouroksia, joista tämä toinen sai nimensä ukkoetanoiden mukaan. Mokomat jättietanat huijasivat kerran koiraakin... ulkonäöllään. Ukkoetana vaan sai tuollaisen hölmön ilmeen ihan tahallisesti, se helpottaa nopeaa erottamista ja tekee pientä olemuseroa veljeensä.






Maastonakki. Sama juttu kuin edellinen, koska on sen veli. Fiksumpi, vähän ehkä hoikempi.




Turkoosi-ihoinen poikanen. Musta poikanen, jonka tein jostain ylijäämämustasta. Emoton vielä. Ja nimetön.


Läski masked, eli Vinku. Tällaista (mustaa maskedia) olen halunnut tehdä jo jonkun aikaa, koska helmimassaiset kuviorotat ovat hassun näköisiä ja omaan silmään melko realistisia. Se on ihan omiaan tällaisen ison, läskin masked -rexherran tekoon. Tai no, ei mikään näistä nyt suoranaisesti läski taida olla, vaan vähän massava. Mutku urosrottien nyt vaan pitää olla tuommosia palleroita.








Pieni masked, eli Pikkune. Taas yksi mismarkki, mutta ei häiritse minua koska tykkään kaiken maailman kämmieläimistä. Sitäpaitsi tämä nuori uros on ihan hemmetin söpö jostain syystä... Tuosta alimmasta kuvasta tulee mieleen, että tässä on kyllä oikeasti pallo jolla on jalat.







Dolor... En tiedä minne tapani tehdä täysin näyttelykelvottomien rottien massakollegoita on kadonnut, mutta sentään jaksan vähän väliä muovata muutamat pikkuvikaiset. Tässä yksi uusi, dumbo naaras. No, dumboudessa ja maskimismarkkiudessa ei ole mitään ihmeellistä miusta, tykkäisin tuommoisesta oikeasti, mutta kun tällä on korvatulehdus. Tai oli. Joskus. Olevinaan. Siksi se on vinopäinen. Samaan syssyyn oikea korva, jossa tulehdus rotalla oli, on tullut varmaan purruksi tai jotain kun siinä on lovi.



Sortti. Jostain syystä tämä naaras tuo minulle mieleen siilin, ja sen mukaan yritin nimetä sitä latinaksi. Nimi kuitenkin olisi ollut liian outo, joten en sitten kehdannut... Randomeiluksi meni. Että sensorttinen rotta.








Punikki. Eipä mitään, tein nettikaverille tilauspeukkureita. Katsoin kuitenkin tämän kohdalla, että sen kuono on liian kapea, ja tein siitä tummaihoisen (oikeastihan mustilla rotilla ei ole yleensä noin tummaa ihoa). Korvat laitettuani näinkin sitten, että naama on sittenkin sopusuhtainen, mutta minkäs teet... Nimeksi tälle naaraalle tuli Punikki, ehkä koska se natsaa sen poikaan Pupilliin, jonka tein emottomaksi aikoja sitten. Hankalahan näitä on kuvata kun ei ole mitään oikeaa jalustaa ja kaikki on mustaa... Nimi tulee punikkitatista. (Ne tilatut ovat nyt jo valmiita.)







Pirstale, cinnamon/capped standardinaaras. Ei mitään spesiaalimpaa, ihan hyvin onnistunut otus, mitä nyt kuvio on tietenkin "vääränlainen". Ja en tiedä mitä nuo reiät sen kropassa on, liekö jotain finnejä ollut (massassa voi olla kuplia, jotka poksahtelevat muovatessa).







Säpäle on vähän saman sarjan rotta, mutta uros. Sen kuvio ei ole sen parempi, koska vaikka rajautuminen on melkein oikea, väri on jäänyt liian ylös. Suupielitasolle... En tiedä onko Säpäle ja Pirstale pariskunta vai sisaruksia?





Rafflesia. Nimi tuli vähän epäuskottavasta väristä tälle miehelle, koska rafflesiatkin ovat kukiksi aika erikoisia. Näyttää kanssa samalta kuin kimeeroilla ikään, tuo miten kuviointi ja värit menee. Ehkä se sitten on sellainen. Ja se on vaikea kuvata...







Noppa. Helppo kuvata ja hyvin kuvauksellinen oranssi rexnaaras. Korvat liian kaukana toisistaan jos standardia kattoo, mutta hällä väliä. Tulee jostain syystä perhonen mieleen. Nopan oikea nimi on muuten latinaa: Panompoe.













Prossa, virallisemmin Prosessori. Kompostorin sisko ja ihan yhtä silmiäkäristävän näköinen ja hankala kuvattava kuin sekin. Tälläistä tulee kun sekoittaa mustaa ja valkoista helmimassaa yhteen.






Corpsepaintteritkin saivat uuden tyypin, tällä kertaa rexinä. Nimeksi uutukaiselle tuli Grunt.


-

Sitten on lauma black hoodedeja... Teen näitä vielä lisääkin, totta kai. Lauman ytimenä ovat nämä kolme mustavalkoista ukkelia, kaikki tietysti rexejä - ei siksi että rex olisi miusta kivempi karvanlaatu kuin sileä, vaan koska helmimassasta tehtynä kuviot on helpompi tehdä tasaisiksi kuin silkkimassasta, jonka pinta jää liian helpolla pahkuraiseksi. Ja koska kellään huudeteista ei ole vielä nimiä, en jaksa eritellä niitä tuossa yllä tyyppi kerrallaan... Tietysti nuo kaksi muuta - oranssinahkainen rex naaras ja sileä uros - erottuvat tuolta melko hyvin, mutta samaa porukkaa nekin silti on.

Nimeämistapaa mietin vielä, että otanko Die Ärzten kappaleita vai muuta teemaa. Vai ihan ylipäänsä kuuntelemieni bändien kappaleita... Onko se jo aika hullua, että nimeää massaeläimiään tavalla, jota yleensä käytetään lemmikeille?






-

Nyt on sitten aika kaiken muun.

- Cherry ja Abe. Tämä näyttää siltä kuin rotat olisivat avaruudessa tai jotain, kun on vaan mustaa taustalla. Hyvin hoiti hommaansa alustana tuo rullalle kääritty iso huopa, jonka myös ostin - hevosmalleille. Kolmasosasäännöistä ei tarvitse sanoa sitten mitään, tässä yritin rajata noita rottia oman kaavani mukaan...


- Komppi ja Prossa, siskokset. Yritin ottaa hyviä kuvia näistä, mutta taisin epäonnistua.






- Pirstale ja Säpäle.


- Käsittääkseni tässä on kaikki tekemäni maskedit ja Cappedit nyt. Kokosin sitten laumaksi ne... Vasemmalta oikealle kaaressa: Säpäle, Pirstale, Vinku, Rosmo, Pikkune, Dolor ja Rupi.


- Teki mieli muvata tämmöinen "ensitapaaminen" Vinkun ja Rosmon välillä. Tulee vähän mieleen se, kun meillä aikoinaan esiteltiin nuorikko yksinäiselle aikuiselle urokselle, eikä siinä tapahtunut mitään ylimönkimistä ihmeellisempää (onneksi, joskus ilmenee myös aika kovan näköistä turpakäräjää kun rotat eivät tiedä vielä mitään toisistaan).Yritin saada kuvasarjan näyttämään suhtkoht luonnolliselta, tai siis realistiselta rottien suhteen. Rosmo on kyllä nokkineen aika täydellinen haistelemaan (ja syömään). Vinku näyttää ylituttavalliselta.








- Rosmo, Vinku ja Pikkune.


- Pirstale ja Säpäle pällistelemässä Pikkutyyppiä, ensimmäistä ja toistaiseksi varhaiseläkkeellä olevaa kameraani.


- Rosmo ja ja Noppa tutkiskelemassa Pikkutyyppiä.


- Rupipari, eli Ugly Girl ja Simply The Worst. Menivät ällöpinkeiksi kameran asetusten takia...



- Veljekset Ukkoetana ja Maastonakki.


- Tummien dumbojen yhteiskuvat. Ministudio on niin mini, että joudun pistämään rottia päällekäin, ja seuraava pröblema onkin tarkennus...



-

Siinä niitä taas... Halusin lisätä loppuun vielä ratsastajanukkejani (eli Askoa ja Omppua) rottien kanssa, mutta päätin sittenkin tehdä niistä oman postauksensa myöhemmin. Ei liikaa roinaa kerralla.

Olen myös tajunnut, etten omista yhtään kuvaa, missä olisi sekä nukkeja, hevosia että myös peukkureita keskenään, vaikka tuskin sellaiset tilanteet mitään odottamattomia olisi, jos realismia haetaan. Pitää ottaa, nyt kun on tosiaan tuo isokin huopa, vieläpä mustana.





- Asko ja Mordecai.