12. toukokuuta 2012

Hevoset on kyllä niin fiksuja

Pitkästä aikaa taas kirjottelen. Muistin nyt että tossa yks päivä ratsastaessa tulin miettineeks vähän...

No ensinnäkin ratsu tuntuu muistaneen että ohjasin sen kerran aiemmin pois polulta ettei tarvitsisi loikkia niitä juurien tekemiä kynnyksiä. No, nyt en ehtinyt edes ajatella sitä kun se itse teki sen. Mentiin sitten sammalen puolelta eikä minun tarvinnut tehdä mitään. Tai sitten se luki ajatukseni (vaistos mielentilan tai jotain) ja keksi että tuolla ihmisellähän ei ole niin hyvä tasapaino kun kuuluisi (en kyllä ole varma) eikä se siksikään tykkää ratsastaa ravissa noita kynnyksiä. Vai portaiksiko niitä sanoisi, semmosistakin kun menisivät. Vaikka kerkeenkin keventää tällä issikalla niin ei se luonnonportaiden meno ole herkkua, vaikka haastetta se kyllä on. Käynnissä ne on ihan ookoo mennä mutta ravissa... Whohoo. Olen joo mennytkin. Jysähdin satulaan mutta en nyppinyt ohjista (en edes pidä nitä tiukalla). Tuo jysähtely meinaa sitten sitä etten kai osaa mukailla sitä hevosta ihan kunnolla, siispä kiersimme portaan. Eikä se hevosesta tunnu hyvältä jos ihminen horjuu.

Muuten on kyllä ratsastelu suht helppoa jo, ainakin kun pidetään mielessä että olen viimeajat mennyt vaan issikkamaastoja yhdellä tietyllä hevosella. Eli en menisi pitämään itseäni minään konkarina todellakaan. Tätä pollea ratsastan ihan ookoosti siis mutta siihen se jääkin. Ihan toista olisi pitkästä aikaa istua ison hevosen selässä ja vaan kävellä sen kanssa, niillä on niin eri rakenne ja pitemmät askeleet ja kaikkea. Ja koulutuskin voi olla ihan eri.

Mieluiten kyllä tapailisin tuttuja hevosia mitä en ole vuosiin tavannut (yksikin jonka luen lempihevosekseni taatusti muistaa minut mutta eri juttu millon pääsen sitä näkemään). Kivempaa se hevosen kanssa oleilu mielestäni olisi kuin ratsastus. Vaikka on tämä luksusta siinä mielessä että joillakin ei ole varaa edes ratsastuskoulutunteihin ja itse menen issikkamaastoja maksamatta niitä itse/yksin. Maastossahan oppii enemmän kuin ratsastuskoulussa. Olen vaan huomannut.