Piirtämiseni

Tämä on nyt sellainen asia ja aihe, ettei mitään rajaa. Sen tärkeydelle elämässäni siis. Liekö piirtäminen se vanhin asia, joka on elämääni kuulunut? Olen tehnyt sitä siis koko elämäni. Ei yllätä, että se on tyypillinen teema tällekin blogille, ja kimmoke miljoonalle muulle asialle mitä teen.

Tuherrussivua päivitetty: 8/10/18: sivua siivoiltu, pari vanhaa kuvaa poistettu ja uusia laitettu.  
- 6/12/18: Kaksi "uutta" heppakuvaa lisätty, tällä kertaa ne vain ovat digitaalisia. 
- 6/11/19: Galleriasivu on jäänyt päivittämättä, mutta lisäsin tuonne nyt joitakin tämän vuoden aikana pykäämiäni heppasuttuja. 

Nopeita suttuluonnoksia. Friisitammakarikatyyri.

On toisaalta vähän typerää, etten tajua kuin muutaman asian piirtämisestä oikeasti jotain. Niitä ovat esimerkiksi hevoset, kissat ja rotat, jotkin epätodelliset oliot ja asiat. Haluaisin piirtää vaikka sun mitä, mutta en osaa, enkä aio väkisin pakottaa itseäni piirtämään liian vaikeaa aihetta, etenkään jos en sitä pätkääkään ennestään tunne.
Muita kohteita piirtämiselleni ovat välillä myös arkkitehtuuri, pohjapiirrokset, nahkatyöt (laukut, hevosvarusteet), maisemat ja suunnitelmat. Teemat ovat usein melko synkkiä, raakoja ja korneja, koska pidän niistä. Tykkään myös yrittää tuoda ilmi mielipiteitäni esimerkiksi eläinten oikeuksiin liittyen.

Ihmisiä en piirrä. Korvaan ne anthroilla ja inhiksillä (kuvia löytyy alempaa).

Jos joku ihmettelee toistuvia asioita (esim. pelkkiä hevonpäitä samoista suunnista), voin sanoa, että yleensä piirustukseni ovat ennemminkin yrityksiä tavoittaa jotakin opeteltavaa asiaa (anatomia, varjostus, varusteet, ilme, jne.) kuin varsinaisia "taideteoksia". Saatan testata eri tekniikoita ja välineitä, mutta se ei todennäköisesti tule kenellekään selväksi jollen sitä erikseen mainitse.

Ai niin. Minulla on deviantART -tili

-----------------------------

TEKNIIKKANI JA TAIDEMUOTONI

Tekniikkani on traditionaalinen, eli perinteinen käsin tehty taide. Digitaalinen ei ole miun juttu, mutta teen sitäkin melko paljon esimerkiksi värittämällä paperille piirrettyjä töherryksiä. Noista traditionaalikamppeista voisin selittää hiukan enemmän. Niitä on kaiken maailman tusseista ja teroitettavista kynistä öljyvärisiveltimiin ja akryylimaaleihin, maalauskankaista luonnoskirjoihin ja halpoihin lehtiöihin saakka. Jotain oudompaakin on, tai siis sellaista mistä joku tavan mölliäinen ei tajua mitään.

Tällä hetkellä eniten käyttämäni välineet ovat mm. mustekynä, lyijytäytekynä, tussit ja vesivärit. Siveltimen tilalla käytän paljon ns. säiliösiveltimiä, koska vesikippo ei läheskään aina (esim. matkalla) ole mikään vaihtoehto. 

Piirtotyylini on pääsääntöisesti realistinen tai melkein realistinen. Karrikoin usein, mutten koskaan niin ettei anatomiaa olisi mukana. En osaa tehdä mitään oikeasti pilakuviksi kutsuttavia juttuja, ne eivät ole niin paljon edes muiden tekeminä mieleeni... Yleensä. Siinä missä haluan piirtää esimerkiksi hevoselle oikeanlaisen anatomian, haluan nähdä samaa myös toisten piirtämänä. Ja kaikki tämä siis mieluiten traditionaalisena!

Nykytaidetta en voi ymmärtää. En käsitä, mitä ihmisten taidekäsitykselle on tapahtunut? Taiteen täytyy esittää jotain, ilman oikeaa aihetta siinä ei ole sisältöä eikä arvoa!

-----------------------------

PIIRTÄMISEN SYVÄLLISYYS

En ole mikään 'taidetta taiteen vuoksi' -tyyppi. En piirrä siksi, että piirtäminen on taidetta. Se on tapa tutkia maailmaa ja opetella esimerkiksi kohteen rakenne täysin ulkoa. Piirtämisellä on myös vahta tunnetason merkitys, enkä oikein tykkää ajatuksesta että kaikilla olisi joku vapaus nähdä kuvani ihan miten haluaa. Vasta kun katsoja näkee sen mitä minä haluan hänen näkevän, on kuvan fiilis se mitä kuuluukin. Tyypillinen esimerkki on tämä:


Mitä tyypit näkevät: Hyvin piirretyn hepan.
Mitä minä näen ja yritän tuoda ilmi: Rollküriä eli rullaamista, eläimen esineellistämistä ja sullomista ihmisten turhamaisiin vaatimuksiin, usein rahan ja maineen vuoksi. Kukaan ei yleensä tajua sitä. En suinkaan halua antaa mielikuvaa, että elukan lukitseminen johonkin asentoon olisi meikäläisestä hyvä juttu! Hevosalalla se on ikävän tavallista - niin tavallista, että se on normaalia.

Kaikesta huolimatta koen kaikki vääryydet myös vain kiinnostaviksi aiheiksi piirtää. En siis ole sellainen, että piirtäisin vain asioita, joita hyväksyn.

-----------------------------

En tykkää jankata joka kerta jokaiselle ihmettelijälle samaa asiaa, kun ne näkevät dA -galleriani. Keskustelu menee suunnilleen näin:
Kysyjä: "Onko nää kaikki siun piirtämiä?"
Mie: "On ne."
Kysyjä: "Siis ihan nää kaikki, tääki ja tuo ja tuo tossa ja nää ja toiki tossa vielä siu piirtämiä?"
Mie: "Ne on kaikki miun, miks mie toisten piirustuksia omassa galleriassani julkasisin?"
Kysyjä: "Hienoja, oot hyvä piirtämää ja maalaamaa."
Mie: "Riippuu iha siitä mitä piirtää ja minkä verran kokemusta on."
Kysyjä: "Hienot sivut."
Mie: "Se on nettigalleria, en oo tehny mitään sivuja ikinä. Se on yleinen sivusto minne ihmiset lataa kuviaa."

Nimenomaan, miksi julkaisisin toisten piirtämiä kuvia omassa galleriassani? Ihan oikeasti, ei niin tapahdu ilman että siitä mainitsen! Ja silloinkin olen tehnyt kuvaan osan... Eli oikeasti en julkaise omalla nimellä mitään mitä en ole tehnyt.

Blogistakin kaikki katsovat vain vähän kuvia. Kukaan ei näemmä lue mitään. Tosi outoa.

-----------------------------

Sitte ihe asiaan. The Tuherruksiin. Yritän saada tähän jonkun läpileikkauksen piirtämisestäni.

SEKALAISTA

Joku suomalaistyyppinen järvi.

Pitää joskus tehdä tämä kolmiulotteiseksi mittakaavassa 1:9.

Neulakko.

Käytin referenssinä itseotettua valokuvaa.

Randomi puu.

KISSAT JA MUUT ELÄIMET

Fiktiivinen kissa. Referenssinä käytin omia valokuvia tutusta kissasta.

Lisää Härdelliä... Suoraan päästä. Hitto että kissat ovat vaikeita piirtää!

Tapoja, joilla edesmennyt kissani Figaro nukkui.

MUUT OTUKSET, HAHMOT

Kuva kertonee tarpeeksi... Se on Antrev -inhis.

Lisää Antrevia.

...ja vähän lisää. On se pöhkö.

HEVOSET

Sininen demonitamma.

Dressage Demon. Rollkürin uhri, siksi sen niska repeää.

Mustekynäkaakki jonka piirsin taannoin bussia odotellessa.

Lääkäriin piti päästä, huomaatte että siinä oli liikaa aikaa odotella. Flunssa tai jotain oli.

Huolestuneen näköinen puoliverinen.

Vesiväriä. Sillä ei ole ihan paras olotila.

Ehkä ihan OK tasoinen persoonaton koninpää taas. Hyvät kynät.

Hevonsilmiä.

Kököt akryylimaalit... Vesiliukoiset. Liuottivat itseäänkin, sen näkee ja se oli tarkoitus.

Rollküriä ja random rotta.

Mäyräkoiraefektiä tavataan joskus hevosillakin, tiesikö kukaan? Ei ihan tällä tavalla kylläkään, mutta totaalisia töppöjalkoja sattuu löytymään joskus kun nettiä penkoo. Sentään keksin tämän puoliveriversion ihan päästäni.

Karikatyyrejä, alkaen ylhäältä vasemmalta: rollküriä, joku poni, walkeriratsukko (saddleseat), esteratsukko hypyn liitovaiheessa. Piirrän paljon tällaisia teemoja, yleensä vain siksi koska löydän niistä jotain kritisoitavaa.

Kouluratsukko.

Kidutusvälineitä, joita haluan tehdä pienoiskoossa.

Hyppytamma. Pigma Brush- ja Colortime -merkkisiä tusseja.

Sininen naama on ensimmäinen Colortime -tusseilla tekemäni kuva, jonka lutrasin vedellä. Tykästyin tekniikkaan - vesiliukoiset tussit ovat juttu! Kannattaa käyttää näitä sileähkölle vesiväripaperille.

Colortime -tussit. Tässä havainnollistan sitä eroa, minkä läträämällä saa. Tosin alempi naama on vähän työstetympi (mustan seassa on sinistä ja ihokohdissa punaista).

Colortime -tussit. Maalaaminen on jätetty tarkoituksella kesken. (Tekisi mieli tehdä se loppuun.)

Colortime -tussit.

Colortime -tussit. Tein tätä ehkä pari iltaa, koska halusin panostaa.

Colortime -tussit ja vesi. Nopea suttu.

Kuulakärkikynä.

Rakennekukkanen ratsuna. Luonnos.

Rakennekukkanen... Luonnos.

Luonnos jostakin askellajihevosesta. Tai sitten se kävelee normaalisti mutta liioitelluin askelin?

Pigma Brush -tussit. Se on äkäinen kylmäverinen.

Tekkeluonnos. Inspiraationa Breyer Traditional -sarjan marwari.

Yksi tapa hioa showhevosen liikkumistapaa...

Pigma Brush ja Colortime -tussit.

Kuulakärkikynäkoni.

Pystyynhyppivä suomenhevonen jota en halunnut piirtää loppuun.

Rollkür.

Kankikuolain.

Lisäsin tämän tänne epähuomiossa... No jaa, ainakin näkee millaisia valtaosa nykyisistä töherryksistäni on: ei ainakaan julkaistavia.

Kolme ratsukkoa, ratsastajat eivät osaa asiaansa. Walker, suokki ja arabi.

Tähän piirsin enemmän noita suitsia kuin itse hevosta... Nivelohja kulkee väärään suuntaan, mutta voimme kuvitella sen kiinnittyvän vaikka satulavyöhön.

Parrakas ja onneton koni, jolla on deltaohja. Turparemmejä on muuten kiva suunnitella!

Pikkusen pieleen mennyt, mutta ainakin kuvakulma on poikkeava...

Tennesseenwalkeri. Hissikuolain. Ihan on mustekynällä tehty. Viivaimella piirretty ohja pilasi kaiken.

Piirsin päästä nämä suitset, joille olen antanut nimeksi Fightmore. Siitä on useampi pienoismalliversio.

Vaihteeksi bähän normaalimpi kankisuitsitus kaksin ohjin.

Halvalla tussilla A6 -luonnoskirjasivun puolikkaaseen piirretty randomi puoliverinen. Jokin tässä kuvassa härkkii erittäin paljon...

Ajantapoksi tehty kiiltävä hevonen. A6 -luonnoskirja, halpa tussi ja pohjaluonnoksessa jotain neonkeltaista yliviivaustussia (skannerini mielestä sitä ei ollut olemassa).

Väärin kohdeltu ns. mostiisihevonen (en tiedä kerronko tästä luovasta projusta mitään missään vaiheessa), jolla hommaan kuuluvat varusteet ja osaamaton ratsastaja.

Kuulakärkikynä, halvat tussit ja säiliösivellin. Ei vesiliukoisuus aina mikään huono ominaisuus ole, kun kyseessä ovat tussit.

Kuulakärkikynä ja halvat tussit sekä säiliösivellin. Voin sanoa että tästä tuhrusta saatan jopa pitääkin vähän.

Kalligrafiatussit, jotka sanoivat olevansa vähän vesiliukoisia (ja repaleisesti leviäviä). Eivät silti voita mitään Colortimejä. Kuvan konin anatomia on ihan OK perfektionistimeikäläiselle.

Mustat kalligrafiatussit ja halpistussit sekä säiliösivellin... Katastrofi, joka olisi vältetty jättämällä tuo lutraaminen sikseen. Kaikkea ei tarvitse häivyttää, eihän?

Mostiisiratsukko. Noita varusteviritelmiä on mukava suunnitella.

Kuulakärkikynä ja halvat tussit sekä säiliösivellin. Pitää yrittää tehdä tuo kuolain traditionaleille...

Vesivärit. Se on kai vähän onneton issikka.

Vesivärit. Käytin kolmea pääväriä (keltainen, sininen ja kylmä punainen) ja katsoin mitä siitä seuraa.

Vesivärit. Meinasin tehdä tätä enemmänkin, kunnes tajusin, että se on ehkä ihan OK jo nyt.

Vesivärit. En oikein tykkää tästä...

Yksi todella taakse satuloitu mostiisiratsukko. Satula on köytetty paikalleen vyöllä, rintaremmillä ja häntäremmillä, minkä lisäksi satula itsessään muistuttaa saddleseat -satulaa. Ja kankiohjan ei ikinä pitäisi olla nivelohjaa lyhyempi...

Kuulakärkikynä, vesivärit.

Kuulakärkikynä ja vesivärit. Ajattelin ihan järkisyistä piirtää normaalin hevosen, mutta katsokaa nyt noita jalkojen pituuseroja...

Kuulakärkikynä ja vesivärit. Halusin tehdä tästä ihan oikeasti jonkun värisen JA varjostetun. ja jos joku ei ole jo huomannut, niin mie tykkään ruunikoista. Myös ilman merkkejä.

Kuulakärkikynä ja vesivärit. Jokin ihme kirjavuus jota tein vähän miten sattuu. Rakennekukkanen tämä on, jos mikä. (No kun paperi loppui kesken.)

Vesivärit. Joku aivan erittäin keljuuntunut pääväreillä (ja vihreällä taustalla) maalattu heppa. Tässä punainen oli lämmin, ja se ei toiminut niin hyvin kuin jos se olisi ollut kylmäsävyinen.

MS Paint ja Wacom Intuos -piirtis. Se on mustasarvihevonen. Yksi kolmesta versiosta, joista ensimmäisessä oli vähemmän jouhta tiellä ja kolmannessa oli jo lisätty siivet. Tarkoitus näillä on vain havainnollistaa (itselleni) millaista nämä tämän fantasialajikkeen kavioeläimet ovat, niitä kun esiintyy tarinoissani.

MS Paint ja Wacom Intuos -piirtis. Nopea suttu jonka tein kun mietittiin kaverin kanssa corpsepaint -laukkia fiktiiviselle shirenhevoselle. Olen tässä hiljan oppinut, että digipiirtely toimii jos sen vain pitää piirtelynä eikä kikkaile kaikella vain siksi, kun on olemassa se undo -nappi ja pikselit. En nääs pääse millään eroon traditionaalipiirtäjätaustastani (enkä haluakaan).

En tiennyt mitä teen tämän kanssa, joten en jatkanut loppuun. Derwent Inktense -kynät ja halpistussiluonnos.

Vesiliukoiset tussit. Ennen pesua...

...ja pesun jälkeen. Laitoin siihen myös lisää tussia päälle.

Ihanat Ecoline -tussit, jotka ovat vesiliukoisia. Käytin tähän tuhruun referenssiä; valokuva nyt jo kai edesmenneestä lämppäristä jonka joskus kuvasin. Värien kanssa urpoilu lähti vähän lapasesta, ja heppa rupesi menemään realistisemmaksi ruunikoksi kuin alunperin aioin.

Toinen samalla tavalla tehty, mutta huonompi. Tämänkin referenssin olin kuvannut itse.

Vesiväriheppoja, jotka maalasin kun kuunneltiin sisarusten kanssa Die Ärzteä yhtenä pizzailtana. Harmaa tyyppi voisi kelvata pienoismallitettavaksi, mutta jostakin syystä tuo punainen sai Devarissa ihan hitosti faveja. (Postasin nämä siis sinne erillisinä.)

Reissun päällä tehty randomiratsukko. Halusin vähän vaihtelua tuohon mustavalkoisuuteen, joten läimin vesivärillä ensin varjot (siniset), sitten varsinaiset värit ja vielä vähän varjoja. Kiilteet ovat geelikynää. Niinkutsutut taustani ovat tyypillisestikin aika latteita, mutta eiväthän nämä ratsukot missään tyhjiössäkään voi juoksennella.

Reissutöhry. Kyselin kaveriltani ideoita, ja hän pyysi maalaamaan jotain täplikästä (tai pilkullista), joten tässä on varmaan ensimmäinen maalaamani leopardiheppa ikinä.

Lisää reissutöhryjä... Mustekynällä ja vesivärillä tehty ratsukko, jolla ei mene hyvin. Ratsastajana on inhiksen sijaan ihmisvartaloinen kesyrotta (jolla on turhan iso korva).

Vesiväriä reissusta.

Jälleen yksi reissutöherrys ja kaverin keksimä idea; arabi. Tein siitä punarautiaan, koska mielikuvissani arabit ovat sellaisia. Tässä on käytetty liki sekatekniikkaa: pohjalla on lyijykynäluonnos, lineart on tehty Pentelin sivellintussilla, väritys vesiväreillä ja harmaat varjot Ecoline -tusseilla. Pesin kuvaan vähän valoja, mikä toi myös yksityiskohtia.


Toivon todella että piirtämäni lajikirjo laajenisi joskus käsittämättömälle tasolle. Olisi ihan hemmetin hauskaa selittää jollekin, että töhertämäni örkki on vaikka suklaatorakka, sirkkaäyriäinen tai kettukusu. Monta kertaa olen yrittänyt ruveta piirtämään jotain lepakkoa, genettiä tai muuta vastaavaa, mutta toistaiseksi en ole keksinyt niistäkään mitään mihin oikeasti kilahtaisin kunnolla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kommentoithan vain jos on jotain kunnon asiaa, danke.