13. joulukuuta 2017

Traditional -koon talliriimu, tutorial

Omistan pienen vihkosen (A5), jonne teen varusteiden reseptejä. Helpotan näillä omaa elämääni, ja nyt toivon, että ne hyödyttäisivät muitakin tackmakereita. Jokainen tekee kamppeet omalla tavallaan, mutta en koe pahaksi jakaa nyrkkisääntöjäni nettiin.

Tässä tulee ensinnä resepti traditional -koon (1:9) tallipäitsille eli riimulle ja sitten siihen sopiva tutoriaali. Yläkuvassa on vanha resepti, jonka yritin päivittää paremmaksi marraskuussa 2017... Käyttäkää kumpaa haluatte, mutta uudemmassa reseptissä on... tarkistettuja mittoja ja merkintöjä, ts. se on toivottavasti loogisempi. Pahoittelut häslärikäsialastani, kirjoitan lujempaa kuin käteni voi liikkua.

Vanha resepti. Tämän kanssa alahihnasta tulee ylipitkä ja turpiksesta ehkä lörö, hee.

Uudempi resepti. Poskihihna, leukahihna ja turp. alaosa voivat vaihdella sen mukaan, millaisia metalliosia laitetaan ja minkämalliseen päähän riimu tulee; pääasiassa teen kaikki reseptini sopimaan puoliverisille, josta ne voidaan muunnella muihin rotutyyppeihin.

MATERIAALIT
- nahkasuikaleita/nahkanauhaa (joko ostettua tai itse veitsellä leikattua)
- nahalle sopivaa liimaa (tässä tutorialissa Pattex -kontaktiliima, joka levitetään ensin ja kiinnitetään vasta hetken päästä)
- rautalankaa metalliosia varten

TARVIKKEET (välineet)
- korupihtejä (pyörö- kärki- ja katkaisupihtejä)
- leikkuumatto, jossa senttimetriruudukko
- askarteluveitsi (craft knife)
- 0.5 metallikärkinen lyijytäytekynä (Pilot tai Rotring Tikky, pääasia että kärki on tasapaksu ja metallinen)
- ylijäämänahkapala rei'itystä varten
- paperin- tai muovinpala liimalle sekä hammastikku tai rautalanganpätkä levitysvälineeksi
- työhanskat sormia suojelemaan!
- heppa mannekiiniksi

Kaikki tarpeellinen.

Mitoista ja yleisesti
Solkipalat, poskiremmit ja alahihna leikataan kaksinkertaiseksi mitattuna, koska ne liimataan kaksinkerroin; nurjaa puolta ei näy osan ollessa valmis. Poskiremmit ja alahihna ovat valmiina korkeintaan yhtä pitkät, alahihna mieluiten vähän lyhyempi. Tätä tutorialia varten leikkasin turparemmin ylä- ja alaosista yhtä pitkät (6,5 cm), mikä osoittautui hyväksi ideaksi; monesti teen niistä kokeellisesti eri mittaiset nähdäkseni, kumman kuuluu olla pitempi...

Eri roduilla on eri suuruisia päitä, joten mitat eivät voi olla kaikille samat. Jos teen ponikoon riimun, otan mitoista pois sen sentin tai enemmän. Kylmäveristen kanssa sitten vastaavasti lisätään sentti tai pari per osa. Tämä tutorial tähtää puoliveriseen päähän sopivaan varusteeseen. 


Poskihihnan oikea mitoitus (sen ollessa valmis). Punainen on väärin (yleinen virhe), musta oikein. Se asettuu oikeasti paljon alemmas ja eri kulmaan, mutta näin minä sen mittaan.

Liimasta. Jos käytetään liimaa, jonka kanssa osat kiinnitetään heti levityksen jälkeen, voi varusteen osien kiinnitysjärjestys muuttua. Tekotapa ei silti ole kovin erilainen, mitä nyt kontaktiliiman kanssa pitää odottaa se vartti ennen kuin läntätään liimapinnat yhteen. Hetikiinnitettäviä pikaliimoja käyttäessäni en itse yleensä levitä mönjää "molemmille pinnoille", koska se kiinnittyy ihan riittävän hyvin muutenkin. Toki paksujen ja jämäköiden nahkojen kanssa on hyvä käyttää enempi liimaa ja laittaa sitä molempiin pintoihin, mutta, öh, hevosmallivarusteita ei edes pitäisi tehdä mistään tönkkönahkoista...


Sitten se itse tutorial. Solkia on vain yksi, jotta saan pidettyä ohjeen riittävän simppelinä.

Resepti pöydälle ja vanha mustepullo paperipainoksi!

Valkkaan mahdollisimman siistejä, hyvän levyisiä suikaleita.

Tehdään metalliosat...

...leikataan vajaa metri rautalankaa...

Kiepautetaan lanka pyöröpihtien tyven ympäri. Renkaan pitäisi olla täydellinen. Sitten otetaan saumakohta pihtien kärkipuoleen (ei ihan päähän sentään, halk. ehkä 2 mm) ja kiepautetaan vastakkaiseen suuntaan.

Leikataan viritys irti. Tämä on kasirengas. Toistetaan tämä, jotta saadaan kaksi moista.

Tehdään loput metalliosat. (Näistä en tod. näk. tee ohjeita, kun siihen tarvitisi enemmän kuin kaksi kättä + kameran...) Koukulle on tutoriaali. Kasirenkaat ja pyöreät renkaat ovat poskiremmejä varten, iso D -rengas alahihnaa varten, koukut leukahihnan päihin, solki ja pieni D -rengas solkipalaa varten. 

Leikataan solkipala, 4 cm. Tämän mittaisiksi leikataan myös poskihihnat.

Taitetaan n. 1 cm matkalta...

...pidellään solkipalaa taitettuna mattoa vasten...

...ja leikataan veitsellä pieni pitkittäislovi. Se on solkea varten.

Tungetaan taitospää solkeen siten, että piikki (kieli) on nurjaa puolta vasten.

Pujotetaan kieli viillosta läpi...

...fine!

Leikataan lisää remmejä. Tämä on varmaan leukahihna; se toki lyhenee liimauksessa, mutta toisaalta koukut laittavat noin sentin verran lisäpituutta, joten tästä leikataan vähän pätkempi kuin turparemmin alaosasta.

Turparemmin ylä- ja alaosille leikataan kaksi samanpituista pätkää.

Kaikki osat leikattuina: pöydällä (alavasemmalta ylös:) leukaremmi koukkuineen, alahihna ja iso D -rengas, turpiksen osat. Leikkuumaton kulmassa ovat kasirenkaat ja pyöreät renkaat poskiremmien kera, tuossa vieressä on sitten solkipala ja sen D -rengas. Maton ja vihkosen välissä odottaa niskahihna. (Lojuvan irtoterän seurana on hukkapaloja...)

Laitan liimaa Breyer -pakkauksesta leikatulle palalle, jotta voin siirrellä liima-alustaa. Nyt kun kaikki osat on leikattu, ruvetaan liimaamaan! Olen tehnyt rautalangasta levitystyökalun.

Otetaan soljen kieli peukun ja etusormen väliin.

Tällä tavalla pitelen solkipalaa, kun levitän siihen liimaa.

Leukaremmin koukut pujotetaan siten, että ne aukeavat toisiaan päin ollessaan keskellä.

Näin se kuivuu; liiman odottaessa kiinnitysmomenttia ovat koukut oikeissa kohdissa (taitoksessa).

Odotetaan liiman kuivumista (n. vartti).

Tämä liima on nyt kiinnityskelpoista; kun se on valkoisen sijaan läpikuultavaa.

Isketään taitos kiinni. Liimausta kannattaa painaa hetki (n. 3 sekuntia) jotta se nappaa ja asettuu hyvin.

Leukaremmi, solkipalan ja poskiremmien toiset (taaemmat) päädyt liimattu.

Turpiksen alaosa ja poskiremmit. Kiinnitän kasirenkaat aina siten, että isomman renkaan aukeamispuoli on ylhäällä (turp. yläosan suuntaan).

Turpis liimattu, kas näin. Yläosa sojottaa yläkulmaan.

Poskiremmit ja solkipala saivat liimaa jäljelläoleviin osiinsa.

Alahihna. Koska sen tulee liukua (muttei olla löysä) turp. alaosaa vasten, olen erityisen tarkka, kun liimaan tätä. Mittaan sopivan saumavaran siten että osat ovat kuten niiden valmiina pitääkin, ja laitan liimaa n. puolen sentin matkalle. Tämä olisi kai parasta selittää videoesimerkillä, mutta öh.

Kun liima on laitettu, pujotetaan iso D -rengas paikalleen.

Alahihnan kuivuessa pujotetaan poskiremmien etuosat paikalleen, kasirenkaiden pienempiin lenkkeihin.

Huomatkaa, että poskiremmi lyhenee puolella, kun sen kiinnittää!

Poskiremmien jälkeen kiinnitetään solkipala. Se tulee vasemmalle, joten olen huolellinen, kun kiinnitän sitä. Se siis ujutetaan vasemmanpuoleisen poskiremmin yksittäisrenkaaseen, johon myöhemmin kiinnittyy leukahihna.

Kiinnitetään alahihna. Tämä on pirun vaikeaa, kun liima on tarramaista...

Kiinni on!

Loppu häämöttää. Laitan liimaa alahihnan loppuosaan, jätän keskelle koskemattoman pätkän. Irrallinen pitkä remmi on niskahihna, jonka toiseen päätyyn laitoin liimaa.

Kaikki riimun osat; niska- ja alahihna toki vielä kesken.

Liimaukset kondiksessa. Myös alahihna lyhenee puolella ollessaan valmis.

Leukaremmi kiinnitetään pujottamalla se ensin läpi alahihnan lenkistä.

Kiinnitetään sitten toinen koukuista oikean puolen poskihihnan yksittäisrenkaaseen siten, että koukku aukeaa ulospäin.

...molemmat koukut kiinnitetty. Enää niskaremmi! Viimeistään tässä vaiheessa napsitaan soljen piikistä turhaa pituutta pois.

Pujotetaan niskarenmmi solkeen. Tässä vaiheessa riimua voi sovittaa hepalle, samalla niskaremmistä leikataan turhaa pituutta pois (ÄLÄ leikkaa liikaa, muuten kadut sitä myöhemmin).

Meillä on ongelma: tämä ei ole liukusolki! Joten...

...meidän pitää rei'ittää remmi! Kamat ovat tyhjä lyijytäytekynä (0.5, Pilot), askarteluveitsi ja turha nahkapala.

Ensinnä trimmataan remminpää.

Leikataan siitä siis veitsellä pala pois, jolloin saamme teräväpäisen nahkaosan.

Sitten rei'itellään.

Kynän kärki asetetaan varovasti paikalleen, keskelle remminleveyttä, ja sitä painetaan alaspäin pitämällä kynää mahdollisimman suorassa. Älä käytä liikaa voimaa. Yleensä läpimenon kuulee rutsahduksesta.

Läpi meni.

Ensimmäinen reikeli. Tämä ei todellakaan riitä.

Reijitetään remmi siten, että reikien välillä on esimerkiksi vähintään millimetri, mieluiten vähän enemmän (pari milliä). Itse teen reikiä melkein koko niskaremmin matkalle.

Riimu on valmis!

Sovitetaan sitä jollekin, nyt esimerkiksi Windylle. Askare sopii naamaan hyvin.

Kuten näkyy, turpahihna on väljä. Sen KUULUU olla väljä. Päitsien ei kuulu olla tyköistuvat, vähän niinkuin kotihousutkaan eivät saa olla mitkään kireät farkut.

Ja tässä selittyvät isot kasirenkaat: riimuun pitää voida pujotella ketju.

Kehtaan myös paljastaa palan kulisseista. Ohuiden nahkaosien reijitys on riskaabelia, ja kokonainen varuste voi mennä sen takia pieleen. Tutoriaaliriimun kanssa meni niin, että lopulta leikkasin niskaremmiä lyhyemmäksi kuin alunalkaen suunnittelin, mutta yllätyin sitten, kun se olikin vielä ihan riittävän pitkä. Säätövaraa ei pidä olla 'just ja just' vaan riittävästi, sen verran, että yksi riimu voi teoriassa sopia moneen eri päähän. Tästä syystä turparemminkin kuuluu olla riittävän väljä, se sekä helpottaa pukemista että antaa anteeksi virheitä ja sovitusvaikeuksia.

Kun riimun leukahihnassa on koukku tai kaksi, ei solkea tarvitse avata, kun varustetta puetaan ja riisutaan.

Tältä tuo sama riimu näyttää paremmalla kameralla kuvattuna (eikä ole oikeasti noin voimakkaan kylmäsävyinen, vaan ruskeampi):








Tämä oli eräs pitkäaikaisprojekteistani, jotka olen kauan halunnut tehdä. Olen vaan aika surkea tutojen kanssa, joten aikaa näihin menee. Lisäksi saan simppelit asiat vaikuttamaan rakettitieteeltä...

Tulossa on toinenkin traditional -tutorial, mutta sillä kertaa suitsista!

Plz kertokee jos tästä on hyötyä, tai jos jokin juttu on epäselko. Saatan voida korjata kökköilyjäni. 

2 kommenttia:

  1. Hyvä tutoriaali. Tulos on hyvä kanssa. Joitain kohtia teen erilailla, mutta niihin pääset tutstumaan myöhemmin paremmin.

    Pitäisi itsekin saada tutoa aikaan erinäisistä asioista, pitäisi myös saada itsensä ulos mukavuusalueelta ja tekemään just esim. suitsia yms. Saa potkia minua persauksille!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nastaa jos pulinoistani saa selkoa. :p Tämmösen tutoriaalin tarkotus on onneks vaan antaa pohja josta muunnella oman pään mukaan, mutta ilman pahimpia virheitä.

      Voin potkasta! :D Mukavuusalueelta poistuminen kannattaa, siitä ei turhaan jauheta, ite huomasin just suitsien kanssa sen. Onneks ne koostuu irrallisista osista.

      Poista

Kommentoithan vain jos on jotain kunnon asiaa, danke.