Muita juttuja sitten myöhemmissä postauksissa.
- Hyvin vinoon skannattu pieni (pienempi kuin A6?) akryylimaalisilmä.
- Mustalle akryylimaalille puuväreillä ja valkoisella musteella sävytetty vähän kliseisehkön oloinen barokkihevonen.
- Tyhjäkatseinen lyijykynäkyömynokka. A6. Yksi isossa osassa ollut materiaali oli tylsyys. Kuitenkin tässä on ehkä niitä harvoja heppakuvia joita kehtaan itsekin vielä katsella.
- Mustaa vesiväriä kopiopaperille. Surkeat siveltimet (lainattu) ja sitten häivytykset säiliösiveltimillä. Se on lumessa kekkalehtava suomenhevonen. Ja sillä ON kaksi takajalkaa, kuvakulma vaan piilottaa toisen...
- Mahdollisimman tankki kylmäverihevonen mustalla vesivärillä (ja notkolla selällä sekä rungonpaksuisella kaulalla). A5. Melkone virtahepo.
- Samanmoinen, mutta vähemmillä yksityiskohdilla ja jopa jonkunlaisella taustalla. Häivytystesti.
- Random pakko leikkiä stompilla -kuva. Vasemmanpuoleinen näyttää sorsalta.
- Kokeilin, onko järkeä linettää ves. liuk. musteella vesivärille ja sitten yrittää häivyttää lineä. Ei.
- Ömmöm... Emt. Kärsivä heppa. Omaperäistä - tein näitä jo teini-iässä. Hehe... Vesiväri, Derwent Inktenset ja musteet.
- Mustaa vesiväriä taas, ja paperi edelleen A5 (kuten melkein kaikissa näissä) akvarellipapru.
- Yksi parhaista uusistani, kai. Siltä vähän tuntuu. Mustaa vesiväriä. Piti tulla samanlaista kuin yllä, mutta meni paremmaksi. Lopetin varjostamisen ennen kuin kerkesin tappamaan työn, koska en käytä valokuvia piirtäessä.
- Violettia vesiväriä ja äkäilevä poni. Jälleen kerran valokuvarealismipyrkimyksiä. Ei kovin kummoinen (tuo turpa... ääää).
Aika paljon kyllä vieläkin hevosia teen. Ei oikeen jaksa tehdä, mutta teen silti, kun en keksi mitään muutakaan. Noiden piirtämiseen kun ei tarvitse aivoja... Ja joku on selkeästi addiktoitunut vesiväreihin, niiden kanssa kun ei tarvitse hinkutella isoja aloja pitkään. Senkus tekee kaiken kerralla ja valkkaa vaan sopivan siveltimen.
Muualle julkaisinkin jo muutakin kuin heppoja. On puuta, maisemaa, mitä lie... Haluan kyllä vielä joskus töhertää uusintakuvan tohvelieläimestäkin! Koska selkärangattomat ja systemaattisesti toimivat aivottomat oliot ovat kivoja. Olen kyllä muutenkin viimeaikoina yrittänyt piirtää/maalata sellaisia asioita, mitä oikeasti näen päässä tai jotka muuten vaan ovat vähän epätyypillisiä aiheikseni.
-
Näin muuten viimeyönä unta siitä, että huoneeni lattialla seikkaili kontiaiselta kuulostava, pingispallon kokoinen robottipunkki. Mietin että ehkä senkin voisi joskus piirtää, oli nimittäin karmea örkki. (Ja mielenkiintoinen.)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoithan vain jos on jotain kunnon asiaa, danke.