Höpötän nyt jotain Peukkureille tekemistäni poikasista.
Niiden materiaalit ja värit ovat täysin samat mitkä aikuisillakin rotilla, mutta anatomiassa on pieniä eroja. Lisäksi riippuu hyvin paljon poikasen koosta, millainen siitä voi tulla; melkein aina saatan tehdä poikaselle isommat silmät ja raajat kuin kuvittelenkaan, että se tarvitsisi. Liian pieniä juttuja ei vaan pysty enää oikein massasta sormin tekemään, hah.
- Kaksi uusinta ja pienintä poikasta, kuvassa vielä kuivumisvaiheessa. (Punasilmäisiä mustia rottia ei kyllä ole oikeasti olemassa, mutta ei toisaalta vihreitäkään...)
Olen kuitenkin yrittänyt ja saanut aikaiseksi. Silkkimassa on siitä hyvää massaa, että mitä ohuemmaksi sen tekee, sen joustavampaa ja taipuvampaa se on. Ja kevyempää. Poikaset kuivuivat parin tunnin sisällä, kun aikuisten rottien kohdalla odotan yleensä noin 1-3 vuorokautta. Niihin voi tosin koskea jo muutaman tunnin jälkeen teosta, mutta jos rotta on vielä jostain (yleensä pohjasta, paikasta joka on vasten sitä materiaalia jolla se kuivuu) pehmeä ja koskea niin vältän hirveästi npäelöimästä sitä. Vaarana on vammautuminen.
Mutta nyt noihin poikasiin. Ei niistä hirveästi voi selittää. Ovat aika simppeleitä örkkejä. Olen tehnyt niitä nyt ainakin viisi, jos helpommin tehtäviä nuoria (luovutusikäisiä) ei lasketa enää poikasiksi. Pitää muuten niitäkin tehdä joskus enemmän... Hmm.
Tuo tummanruskea poikanen on suunnilleen sentin pituinen, mitä nyt sormella ja silmällä arvelen kuvista. Näin siis jos häntää ei laske mukaan mittaan. Se on sitten pienin tekemäni rotta ikinä. Musta urospoikanen taitaa olla vähän isompi.
Yksi aikuinen Peukkuri on suunnilleen 5 cm pitkä nenästä hännäntyveen, eli peukaloni mittainen.
- Päärynä on aikuinen naaras. Kahdessa ylimmässä kuvassa oleva poikanen on punasilmäinen poika, joka kulkee epävirallisesti nimellä Pupilli (epäonnistuneiden mulkosilmiensä ansiosta). Alimman kuvan mustasilmäinen tyttö on Suklaapentu. Nimet tulen toivottavasti vaihtamaan myöhemmin.
Ei niistä pitänyt noin pikkuruisia edes tulla. Yritin jäljitellä Marblen poikasten kokoa ja rakennetta, mutta näinköhän tulee jatkossakaan onnistumaan samalla tavalla.
- Marblen perhe.
- Tämä ei ole kellekään mitään sukua, mutta poikanen kuitenkin. Pirupenska. Marblen ipanoita vähän pienempi, mutta silmienvärin takia kelpaamaton marmoriperheen pennuksi.
Corpsepainttereillekin pitäisi joskus muovata muutama poikanen... Se lauma ei ole kasvanut kovin paljon siitä kun siinä oli kahdeksan tyyppiä. Ja haluaisin niitä mahdollisimman paljon. Mutta valkoista massaa ei ole, se meni kaikki noihin uudempiin tai sitten se on jo niin könttyä ettei sitä voi käyttää melkein mihinkään. Tai no, jos jotain astioita muovaisi, pitäähän rotilla kuppeja olla kun rottia on itsessään jo ainakin 100 kipaletta... Kahotaan.
Mutta nyt loppuun parit kuvat näistä uusista poikasista. Kuvat ovat aika rakeisia ja epätarkkoja, koska poikaset ovat niin pieniä ettei niihin pysty kunnolla zoomaamaan (älkää puhuko makrosta, en näe siinä kovin hyviä mahdollisuuksia kun se ainoastaan zoomaa lähelle mutta tekee kaiken muun kuin tuo automaattiasetus) ja jouduin rajaamaan kuvia hyvin paljon. Enkä tiedä olenko ikinä tarpeeksi rikas uskaltaakseni ostaa mitään objektiiveja tuon kittiputken seuraksi. (Saatan olla pärjännyt sen kansa yllättävän hyvin, yleensä kaikki kai ostelee putkia heti ensiksi kun ovat ensin ostaneet kameran. Itse en osaa ikinä edes ajatella tuota kun en ole ikinä käyttänyt useampaa putkea yhdessä kamerassa.)
- Pupilli. Tähän yritin jotenkin panostaa koska se on musta, mutta näköjään epäonnistuin.
- Suklaapentu.
Siinä niitä. Tuon enempää en ole poikasia massaillut. Pitää joku kerta yrittää tehdä useampi kerralla, ovat nimittäin niin hermojaraastavan pieniä ettei jaksa tehdä sellaista laumaa vaikka haluaisi. (Pitäisi vielä emot keksiä tai tehdä noille.)
Olen tässä viimeaikoina paljon laittanut valokuvia koneelle, ja nyt on hirveä kasa odottamassa blogiin päätymistä. Piirustuksia en ole saanut vielä kansioonkaan, koska se tuntuu aina vaan turhemmalta työltä, kun joutuu skannaamaan. Kuitenkin kun haluaisin julkaista myös niitä, niin menee aika hankalaksi. Ja lomakaan ei kestä ikuisesti... Loppupeleissä aika vähän kuvia julkaisen. NYKYÄÄN.
- Yllättäen rottahylly muuttui rottahuoneeksi viime vuoden puolella. Kaikkea ei voi tällä kuvalla välittää, pitäisi julkaista erillinen postaus tuosta huoneesta ja sen irtaimistosta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoithan vain jos on jotain kunnon asiaa, danke.