Vanhan riimunarun koukun uusiminen

Tuli tuossa kerran Schleichien kamoja lokerikkoon lajitellessa mieleen lause:

"Nää on muuten kivoja naruja kuvauksiin, mut nuo typerät jättikoukut häirihtee... Hetkine, nehän vois helposti tosta ajantasaistaa, nyt just samantien!"

Tässä riimu ja naru ovat olleet muistaakseni tuoreita, 2014.

Historian taltioimiseksi ikuistin yhden koukun muokkausprosessin valokuviksi. Tarkoitus oli paitsi näyttää, miten ruma vanha viritys oli nykyiseen verrattuna, myös tuoda ilmi vähän sitä miten itse teen tuon ajantasaistamisoperaation.

Tarvittavat pihdit: katkaisu- kärki- ja pyöröpihdit.

1. Otan haluamani uhrin valmiiksi.

2. Suoristan koukkuosan.

3. Otan pyöröpihdeillä kiinni sopivasta kohdasta, ja väännän ylimääräisestä (suorasta) osasta. Koukkuosan tulee kääntyä poikittain lenkkiosaan päin, eli se ei saa olla muunneltu S.

4. Katkaisen ylimääräisen osuuden pois. Koukun muokkaus on valmis.

Kuten  kuvista näkee, vanha koukku (tai siis useimmat niistä, en löytänyt juuri tuosta nimenomaisesta mitään käyttökuvaa) oli aivan liian iso minkään yleisen mittakaavan hevosmallille. Nytkään se ei ole täydellinen, mutta sentään se on parempi kuin edellinen. Rengasosaan en koskenut ettei koukun ikä katoaisi kokonaan, ja toisaalta sillä ei ole juurikaan väliä käytännössä koska Schleichien riimuihin on turha alkaa pujottelemaan mitään ketjuja samalla tavalla kuin traditionaleille.

Yhtä helppoahan olisi kokonaan uuden koukun tekeminen, mutta itselläni on se logiikka, että jotain historiaa tulee jättää näkyviin. Uusi on aina laadukkaampaa, mutta vanhaa ja huonoakin täytyy säästää. Näin nähdään oma kehitys ja tajutaan, että asiat etenevät, vaikkei siltä tuntuisikaan. Lisäksi se on niin, että yhtä hyvin voin tehdä kokonaan uuden riimunarun sen sijaan että vain muokkaisin vanhoja... Se on ehkä helpoin mahdollinen varuste jonka voi tehdä.

Mutta koska tutorialissa oleva naru kollegoineen on alunperin tehty sopimaan settiin parhaiden riimujeni kanssa, koin hyödylliseksi muokata kaikki koukut järkeviksi. Taisin myös jättää vain yhteen korulukon, juurikin historiantallennusmielessä. Hyviä naruja on jo muutenkin niin paljon, että ei sitä yhtä ole pakko käyttää ollenkaan.

Tämä teksti on muuten kirjoitettu jo aikaa sitten, mutta koska jotain täytyy saada välillä julkaistuksikin, päätin nyt tarkistella ja viimeistellä tämän, jotta voin klikata tuota maagista "Julkaise" -nappia.