No kuitenkin, meidän Amigo on saanut tuta mitä valjaat ovat. Ihan alunperin sitä kokeiltiin ulkoiluttaa vanhoilla kissanvaljailla, mitä talosta löytyi, mutta jotenkin ne eivät istuneet tuolle. Minä siis en ole ulkoiluttanut tuota vaan kaksonen (Blackhornhorse), jonka kissa Amppu on ja joka on Ampun oma ihminen.
Kissalle valjaat kannattaa laittaa melko tiukalle, niin että pari sormea saa väliin. Totutteluvaiheessa, kun kissaa ei vielä viedä ulos ollenkaan, itse pukisin ne kyllä vähän löysemmiksi, ettei tuntuisi heti liian erilaiselta ja ahdistavalta.
Sitten kun alettiin etsiä parempia valjaita, todettiin lopulta parhaiksi... öh, Meidän Musca -koiran pentuvaljaat. Ne sopivat tuolle möhömahalle täydellisesti, eikä se ole vielä ainakaan yrittänyt ängetä niistä irti - ainakaan jos ihmiset pysyvät oikein päin kissan suhteen. Kissat ovat aikamoisia valjaskarkureita, joten remmin nyhtämistä ei voi suositella. Ja aina siihen ei tarvita tuota nyhtämistäkään... Puhumattakaan tietysti siitä, että samoista valjaista Muscakin pentuna saattoi ängetä irti ja varmana vapautuisi nykyisistäkin valjaista jos haluaisi - mutta ei se halua, eikä meillä ole koiran kanssa mitään laumakeskeisiä suhdeongelmia... Päin vastoin.
Niin mutta, kissat. Olen halunnut Figarollekin kokeilla valjastelua, mutta ensin pitäisi jaksaa totuttaa se niihin. Viime kerralla näytti siltä että kollin herruutta oli loukattu verisesti pukemalla sille valjaat ja antamalla sen liikkua kämpässä irrallaan, ja takapihan tarhaankin se meni. Kattoo jos se aikanaan saatais totutettua myös naruun (naruun nimenomaan...). Nyt vaan mietin, että nuo Amigolle aiemmin kokeillut valjaat olivat minusta ihan OK Figarolla, mutta aika karmeat silti. Jos sille tekisi valjaat - mistä ja miten? En osaa yhtään ommella, kuten joskus totesin täälläkin. Tai siis.
-
Mut seuraavaks vähän kuvia, niitä on paljon.
- Nämä ensimmäiset ovat tietysti ekalta ulkoilulta, jolla kamera oli mukana. Kissa ei selkeästi ole meidän kanssamme ollut sitä mieltä, että hänen kuuluisi kuunnella hihnaa... Enimmäkseen Amppu vaan istuskeli aloillaan, katseli ympärilleen ja oli vähän varpaillaan jatkuvasti. Tietenkin.
- Random istuskelua ja melkein-kävelyä. En saa läheskään aina kuvaa, jossa kissa katsoo kameraan tai on muuten loogisemmin. Tässä kummiskin näkyy löllykän mutkahäntä - ja se, miten kätevät heijastinvaljaat ovat. Tulee kissa nähdyksi. (Tosin ei näitä mihinkään autojen sekaan oltaisi koskaan viemässäkään, mutta silti...)
- Sarvipöllö.
- Se kävi pihapensaikossa ja tuli pois selkä täynnä siemeniä tai jotain.
- Jonkun pyörä tuossa... Ja kissa senkus vaan istuu. Ei tosiaan käy liikunnasta kissan taluttelu - tai siis kissan perään katsominen ja sen takaaminen, ettei se pääse tunkemaan itseään paikkoihin, jonne se ei kuulu.
- Suoraan sanottuna yksi parhaista kuvistani tässä kasaumassa.
- ...ja yksi vähän huonompi. Mutta tuo ilme on sellainen, että jos en itse olisi kuvannut tätä, en voisi ehkä kuvitella kissalle noin inhimillistä ilmettä. Usein pidän inhimillisten naamojen piirtoa kissakuviin jotenkin epämääräisenä, mutta en sitten kai tule tajunneeksi sillä hetkellä, miten meikäläisiä ilmeitä noilla on (ja näen niitä sentään melkein joka päivä, haha).
- Tämä oli yksi ensimmäisistä kuvistani, joiden kohteen olen terävöittänyt jälkikäteen koneellisesti ja niin, että huijaan melkein itseänikin. Syynä terävöintiin on se, että haluan kissan erottuvan hyvin taustasta - mutta taustaa en osaa sumentaa kunnolla, ja pitäisi opetella se sekä kamerasta että kuvankäsittelyohjelmasta...
- Kissan hanuri leviää. Näin muutenkin meillä kissat tuppaa joskus istumaan omituisemmin kuin kissat yleensä.
- Paras kuvasarja ikinä. "Haistakee kukkane, miusta tää on iha kuusesta tää koko ulkoilu teijä ihmisten kaa. Mieluummi vejän sapuskaa naamaan!" Se ihan oikeasti päästi sellaisen surkean molinan tuona hetkenä kun kuvasin tätä, haha. Protestoi kun valjaat eivät ole olleet veljesten elämässä missään osassa melkein koskaan, ja sitten yhtäkkiä sellaset puetaan.
Vielä tuota samaa iltaa. Muistaakseni. Nämä loput siis.
- Joku perusilme kissoilla.
- Tiellä on jotain! Hitto, ei sinne ees nää mut ku ei uskalla mennäkkää.
- Tuo kivi, jonka päällä Amigo istuu, on alunperin ollut tuolla maanpinnan alla tontillamme.
- Kuva on teknisesti maailman surkein, mutta tuo ilme, voi ei. Ihan totta, kyllä kissaa voi rapsuttaa vaikkei se näyttäisikään pehmonallelta joka hetki...
- Musca. Aina irti pihassa ja usein lenkeilläkin.
Siinä ne kuvat, mitkä kehtaan näyttää. Monessa muuten hyvässä kuvassa on ihmisiä, enkä voi julkaista ihmisiä.
-
Huomautan vielä erikseen... En jaksa tapella noiden asetusten ja oman perfektionismini kanssa. Laitan kuvatekstit tuollaisiksi pieniksi (ja nyt kun löysin vielä tuon asetuksen millä saa tasattua tekstin keskelle) vaikkei ihan noin pieni näykään hyvin välttämättä. Ehkä en vaan osaa.
- ...tuli tämäkin sitten ikuistettua. Ne hetket, kun kissa sekoaa ja kiehnää tuolissasi ympäriinsä, repii kangasta ja näyttää pimahtaneelta, leikkisältä ja silti niin siliteltävältä. Tätä kirjoittaessani tuo samainen kolli nukkuu sängyssäni.
-
Tämän enempää ei tällä kerralla.
Alan yrittää suunnitella millaisen teen siitä kuvauspostauksesta - se ei voi olla hirveän hyödyllinen niille, jotka haluavat tietää eri aukkoja, suljinaikoja ja ties mitä, ja ovat jo pitkällä digikuvauksessa, mutta visuaalista apua sillä tarjoilisin. Ihan siis itsellenikin voisin sen tänne ylös laittaa, enkä pidä itseäni kovin hyvänä kuvaajana. Tiedän jotain perusasioita vaan, ja yritän opetella, kuten olen miljoonasti ennenkin sanonut.
(Ja huomautan nyt, etten minäkään puhu merkistä jota käytän, vaan kameroista ylipäänsä. En ole ikinä "tosissaan" kuvannut muulla kuin yhdellä Nikonin pikkupokkarilla ja Nikonin digijärkkärillä, koska ne ovat ainoat omat kamerani ja muita olen käyttänyt lähinä ennen kuin olen saanut omat kamerani/digijärkkärin. Ne asiat joita tulen kuvauspostauksessa ottamaan kyseeseen, pitäisi voida löytää/muuten tiedostaa myös muiden digikameroiden - sekä pokkarien että järkkärien - kanssa.)
Mutta joo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoithan vain jos on jotain kunnon asiaa, danke.