Mutta ei sillä, en osaa elää ilmankaan, kun olen koko ikäni noiden kanssa ollut. Ne vaan kuuluvat elämään. Joka ikinen vuorokausi pitää miettiä kissaa, ihan vain siksi kun ne nyt ovat tosi seurallisia ja ihmistensä kimpussa kokoajan - ja jossainhan sanottiin, että ihmiset tykkäävät koirista, koska ne ovat niin seurallisia ja tykkäävät olla ihmisten kanssa, toisin kuin kissat, jotka ovat olevinaan itsekkäitä ja vähät välittäviä otuksia... Pha. Minun kissani on jotain niin riiviömäistä silloin, kun en huomaa sitä, ja tietääkseni silloinkin kun en ole ollut hetkeen kotona (siis esimerkiksi viikkoa). Figarolla on tapana hakea huomiota asteittaisella ärsytyksellä, eli jos ensimmäinen keino ei tepsi, se vaihtaa kovempaan. Yleensä se (ja sen veli) juoksee ympäri taloa meluten, ja etenee siitä pianonsoittoon.
Onneksi se on sellainen kissa, jolle on pakko antaa huomiota, vaikka se osaa olla raivostuttava. Itseasiassa, ei ole olemassa kissaa, joka ei ole söpö ja sellainen "ei siule pysty ees suuttumaan" -tyyppinen, loppujen lopuksi. Tai no, on tietty kissoja jotka eivät anna koskea itseensä, mutta nekin ovat silti söpöjä ja näkemäni mukaan huomionkipeitä. Niihin vaan ei kannata koskea, pitää keksiä muu tapa huomioida kissaa. Yksi tapa on leikittäminen.
Figaro on viimeaikoina ollut taas tosi söpö ja lääpittävä otus, sellainen mistä ei viitsisi pitää näppejään erossa. Ihme örvelö. Niin se vaan menee, että kun kissa haluaa tulla huomatuksi, se tulee huomatuksi, se mahdollistaa sen itse. Niin tosin koiratkin tekevät, mutta kuitenkin. Figarosta näkee, kun se haluaa, että silitän sitä. Tuntuu siltäkin, että se on alkanut iän myötä tykätä sylissä olemisesta hiukan (nuorena se ei tykännyt, eikä se kyllä syliin tule, tarkoitan tässä vain sellaista sylittelyä kun itse poimin kissan) eikä enää heti ala rimpuilla ja näyttää sarvipöllöltä. Joskus se jopa kehrää sylissäni, mikä on tosi omituista, koska tuo kehrää vain jos se on tuolilla tai sängyllä ja silitän sitä.
Minä myös kommunikoin kissan kanssa. Yritän tehdä sen elekielellä, ja ymmärrän kyllä kissojen vastaavaa. Tervehtivä kissa värisyttää häntäänsä kevyesti ja puskee vaikka seinänkulmaa ja hinkkaa kylkeään sitä vasten. Ihmisen luo tullessaan se (ainakin Figaro) puskee suupielellä kättä ja jalkaa ja kiehnää. Joskus köllähtää jalkoihin ja voi näyttää vähän pimahtaneelta, sellaiselta miltä kissat näyttävät kun haluavat hajustaa omalla hajullaan vaikka vieraan ihmisen kengät kotieteisessä.
Kokemuksesta voin sanoa, että liian kahelin näköinen kissa, joka kiehnää itsensä ympäri ja näyttää ehkä silitettävältä, on sellainen johon ei silloin kannata koskea... Oma kissa on pari kertaa käynyt käteen kiinni tuolloin, ja olen miettinyt että miksi (no, ei se ainakaan ole halunnut tulla kosketuksi, heh). Kai sen oppii näkemään sitten aikanaan, mutta yleensä Figaro on tuollalailla pyöriessään vain ollut sillä tuulella että ihminen, silitä ja vähän äkkiä. Tai sitten se on halunnut leikkiä.
Täysin levallaan löysänä lojuva kissa on kuumissaan ja näen niitä aina helteellä, ja joskus käyn kastelemassa ne suihkussa. Kollit eivät tykkää mutta mieluummin hetken aikaa inhottavan suihkun alla kuin kokoaikainen kuumuus, joka vie mehut kissastakin. Suihkun jälkeen ovat meidänkin kollit olleet aina vähän pirteämpiä kuivanakin, ja vaikkei se ihmisestäkään ole hauskaa se kasteleminen (ainakaan meijän kissat ei tykkää suihkusta...) kun kissaa joutuu pitelemään yhdellä kädellä ja kastelemaan toisella, on se parempi (eikä se ole vaikuttanut mitään minun ja kissojen suhteeseen). Kissat viilentävät itseään luonnollisesti nuolemalla, jolloin turkista haihtuva sylki viilentää niitä, mutta eipä se näytä riittävän kun helle kiusaa.
Kissat myös puhuvat kaikki eri tavalla, ja kaikki omat kissamme tunnistaisin (jos se kolmas olisi enää elossa) äänten perusteella, samalla tavalla kuin häntienkin. Ja sekin siinä on, miten kissat ääntelevät. Suoraan voisi sanoa, että ne keskustelevat ihmistenkin kanssa ääneen. Figaro ei juuri varsinaisesti mau'u, sen ääni on matalampi tai "täydempi" kuin Amigon. Amigon ääntä en osaa selittää, mutta se on tosi erilainen, sellainen pienemmän oloinen ja joskus aivan kauhean kova ja joskus paasaava.
Meillä kissat kurisevat paljon, yleensä se vastaa sitä kun ihmiset sanovat toisilleen "moi" tai "terve". Amigo kyllä pyytää usein ruokaa kurinalla. Tykkään tuosta äänestä. Figaron kurina on lyhyempi kuin Amigon, ja tuo edesmennyt Rommi kurisi usein milloin mistäkin syystä, esimerkiksi tullessaan ulkoa (ulkotarhasta) sisään syömään.
Nälkäinen kissa, jolle annetaan juuri ruokaa, pitää jatkuvaa "kurrmaaurrmaa" -ääntä, kurinan ja maukumisen välimuotoa ja yhdistelmää. Ja tämäkin siis itse havaittuna, en voi tietää toisten kissoista.
Kissat ovat myös ruoan suhteen tietysti erilaisia, ja välillä ihan naurattaa miten ahneita ne ovat (ja silti jättävät sapuskaa syömättä...). Siis kun laittaa ruokaa kahteen kuppiin, ja kaksi nälkäistä kollia änkeää kainaloon ja yrittää tunkea sille kupille yhtäaikaa mille ihminen on ruokaa lusikoimassa. Piru vie. Siinä sitten työnnellään naamoja ruokaan ja kastiketta voi löytyä kohta kissan päästä. Ja ihan sama vaikka olisivat syöneet itsensä täyteen märkäruokaa joka ei siksi enää uppoa, niin näytähän niille leivänpäällisiä...
Läski kissa ei laihdu sillä, että sen leikkituokioita pidennetään, koska ei kissa leiki, jos ihminen haluaa, vaan kun se itse haluaa. Tämä tulisi tajuta. Meidän tyypit ovat niin nirsoja ja laiskoja otuksia, ettei niiden kanssa tule vietettyä aikaa leikkimällä vaan vain olemalla ja silittelemällä. Meikäläisellekin riittää se, että kissoilla on asiat hyvin ja ne kuuluvat elämään. (Ja siis, meidän kissat eivät ole ylipainoisia, sanoin vaan kun muistan miten eläinlehdissä on joskus sanottu että läskiä kissaa kannattaa leikittää enemmän.)
Ja niin tietysti, pitäisi taas jossain välissä yrittää naksutinkouluttaa ukkeleita, sitä ei olla tehty pitkään aikaan!
Kuva: Otin tämän ajat sitten kun taisi lunta vielä olla vähän maassa. Figaro ulkotarhailemassa ja itse siinä kameran kera leikitin sitä jollain heinänkorrella.
Mitähän ens kerralla... Siihen voi mennä aikaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kommentoithan vain jos on jotain kunnon asiaa, danke.